Kouvola-Oulu, jälleen kerran. Sohvi hengasi sylissä, ihmetteli maisemia ja toimi välillä pesupalveluna. Söi kinkut patongin välistä ja putsasi lopuksi tuorejuuston jämät eväspapereista. Nessa nautti omasta rauhasta nukkumalla kopassa, kävi välillä kuikuilemassa kopan oviaukolla.
Sofin luonteen ihanuus tulee varsinkin matkustaessa selvästi esille. Pelkäämään se ei suostu, ei sitten millään. Sellainen siperiankissamainen "Kaikki rakastavat minua -minä rakastan kaikkia" -asenne on yksi Sofin luonteen parhaita puolia. Omistajana sitä kovasti toivoo, että osaisi toimia kissan kanssa niin, ettei tämän lumouksen koskaan tarvitsisi särkyäkään.
Viime aikoina olen miettinyt muutenkin sitä, millaisia asioita kissoilta (tai kissalta yksilönä) on oikein "vaatia". Olen kasvanut koirien keskellä ja jotenkin oppinut itsekin ajattelemaan, että koiramainen käytös on normi ja ihanne. Jollain surullisella tavalla kissassakin tulee usein korostettua niitä koiramaisia puolia. Kuitenkaan kissa ei ole koira, eikä sen ole tarkoitus koiraksi muuttuakaan. Tämä tulee esiin varsinkin lemmikin kanssa harrastettaessa: Kissan kanssa pitää touhuta kissan ehdoilla. Ainakaan meidän neideistä ei ole lenkkikavereiksi, edes kovin innokkaiksi ulkoilijoiksi, ei vaikka kuinka toivoisi. Myös matkustellessa tulee mieleen, onko uuteen ympäristöön sopeutuminen piristävää vai pikemminkin liian ahdistavaa ja stressaavaa.
Josta pääsenkin seuraavaan aiheeseen :) Tammikuu on tunnetusti laihdutuskuurien luvattua aikaa. Meilläkin asia on ollut viime päivinä tapetilla, tosin pahimmassa Rantakuntoon 2012 -projektin tarpeessa onkin Nessa. Joululomalla huomasin, että Nessa söi koko ajan. Siis ihan koko ajan. Meidän tytöistä Nessa on se, jolle uuteen paikkaan sopeutuminen on kaikkein stressaavinta, ja ilmeisesti uusi "kilpailutilanne" ruuan suhteen aiheutti sen, että Nessa söi koko ajan varastoon, kupin tyhjäksi. Punnitus olikin sitten järkytys. 4,3kg oli enemmän kuin koskaan. Ylimääräistä siinä on varmaan noin puoli kiloa, joten aivan hetkessä se ei ole voinut tulla. Nyt takana oleva pitkä, pimeä ja stressaava syksy näkyy näköjään muuallakin kuin perheen ihmisten hyvinvoinnissa.
Luvassa siis taas uutisia aktivointirintamalta ja varmaan jonkinlaista laihdutuspohdintaakin, kunhan henkilökunta saa kehitettyä jonkinlaisen alustavan toimintasuunnitelman. Nessalta kysymättä on päätetty, että laihdutus ei tarkoita ainakaan Royal Caninin kevytraksujen tuomista osaksi ruokavaliota. Sillä se lähtee millä se on tullutkin -fraasi ei ole käyttökelpoinen tässä tapauksessa :D Älkää kukaan vaan kertoko Nessalle, tai se ei toivu järkytyksestä ikinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti